5.

Heyy! Nyt on tasan kaks kuukautta jenkkielämää takana, hui! Taas kerran täytyy sanoo että aika menee ihan hirmunopeesti.. Kuukaus menny enkä oo ees ehtiny koko blogia ajatella. Tosin ei täällä mitään maata mullistavaa oo tapahtunukkaan..:)

Ollaan kaks kertaa käyty Mykaelin ja Kristenin kaa Green Bay Gamblers:ien lätkä pelissä. Tuli jotenki nii kotosa tunne ku näin et siinä joukkueessa oli kolme suomalaispelaajaa. Ja ylpeenä sai sitä niitten peliä kattoa, koska suurin osa maaleista oli suomalaisten tekemiä. Voitettiin molemmat pelit, jee!

Ekassa pelissä missä oltiin oli paljon muitakin meijjän koululaisia. Päästiin erätauolla pelleilemään jäälle..:)

Tokalla kerralla oltiin vaan mä, Mykael ja Kristen(: 

Meijjän xc teamilla on ollu tapana pitää cross country spaghetti-dinnereitä joka vuosi. Tänä vuonna meillä oli kaks xc dinneriä. Toinen niistä oli yhen joukkuelaisen Colinin kotona, ja sen äiti kokkas koko joukkueelle spagetti illallisen. Treenien jälkeen kaikki kävi kotona suihkussa ja sen jälkee mentiin Colinille syömään. Syötiin ja hengattiin vaan joukkueen kanssa koko ilta. Rakastan joukkueen kanssa hengausta koska meillä on niin hyvä yhteishenki. Kaikki on kavereita keskenään, niin seniorit kun freshmenitkin vaikka vähän ikäeroa onki:)

Toisen kerran xc dinner oli koululla, ja sinne oli kutsuttu joukkuelaisten perheetkin. Se oli meijjän tapa sanoa kiitos perheille et ne on kannustanu ja tukenu meitä koko xc kauden. Tällä kertaa kokkaaminen oli senioreiden vastuulla. Meijjän piti siis valmistaa illallinen n. 100 hengelle. Sitä ruokaa oli kyllä ihan hulluna..:D Kaikilla oli tosi hauskaa ja kaikki sai myös syötyä kunnolla.

Viime torstaina oli mun viimenen xc meet. JV kausi loppu sillon, mutta varsitylla on huomenna vielä state sectionals ja ens viikolla state-kisat. Kaikki oli jotenki tosi haikeilla fiiliksillä, koska meillä oli niin huippu joukkue ja yhteiset treenit oli nyt ohi. Melkeimpä kaikilla meinas sen meetin jälkeen tulla tippa linssiin kun halattiin kaikki läpi ja kiiteltiin huipusta kaudesta.. Mennään kuitenkin huomenna koko joukkue sectionals-kisoihin kannustamaan varsitya. Mun paras kisa-aika eli personal record on 26:22. Treeneissä oon välillä juossu nopeemminki sen 3.1 mailia, mut se on ihan eri asia juosta asfaltilla kun maastossa. Nousin xc kauden aikana ihan jv:n kärkeen, eli jos mun aika olis ollu muutaman sekunnin parempi oisin päässy varsityyn.

Mä ja mun pikkuset cross country freshmenit :P

Nyt on siis cross country mun osalta ohi. On ollu tosi outoo tällä viikolla ku ei oo ollu treenejä koulun jälkeen, oon vaan menny suoraan koulusta kotiin. Ikävöin tosi paljon treenejä ja meijjän joukkuetta.. Mutta ens viikon vielä saan levätä ja sit mulla alkaa koris! En tosiaan oo hyvä koriksessa, mut koska meillä on aika pieni koulu niin meillä ei ollu paljoo harrastus vaihtoehtoja winter seasonille. Toinen vaihtoehto tytöille olis ollu koulun cheerleader/tanssiryhmä Poms. Kävin ekoissa try out treeneissä, mutta en tykänny yhtään niistä valmentajista eikä sen ryhmän taso ollu mikää kauheen hyvä nii päätin unohtaa sen kokonaa ja keksii jotain muuta. Nyt oon ihan innoissani alottamassa sitä korista, mut saa nähä mitä siitä tulee..!:P

Tääl oli pariviikkoa sitten käymässä yks suomalainen tyttö, Emmi, joka oli ollu Brillionissa 2 vuotta sitten vaihdossa. Se lomaili viikon sen isäntäperheen luona, joilla on nyt se tyttö italiasta jonka kanssa tulin tänne. Oli tosi hämmentävää kun näin sen yhessä jefu-pelissä ja se käveli mun luo ja alko puhuu suomea. Jäädyin vaa paikalleni ja menin ihan lukkoon ku hämmennyin suomen kielestä niin paljon. Emmi huomas et olin iha lukossa ni sit se alko puhuu mulle englantia joten sit siinä puhuttiin hetki englanniks ja pikku hiljaa yritettiin kääntää keskusteluu suomeks. Oli NIIIN outoa kun suomen kieli ei tullukkaan automaattisesti. Tottakai se muistuu nopeesti mieleen, mutta aluks tökki kyllä tosi paljon ja aloin automaattisesti selittää kaikkee enkuks.

Enkun puhumisessa en oo ite huomannu nyt vähään aikaan mitään suurta edistystä, mut kaikki sanoo et puhun tosi hyvää enkkuu muihin vaihtareihin verrattuna. Ymmärrän kyllä ihan kaiken mut välillä on niitä sellasia sönkköpäiviä et tuntuu ettei mikää onnistu.. Mut oon huomannu et nykyää ku lasken, nii lasken numerot enganniks ja mun unet on puoliks suomeks ja puoliks englanniks. Tosi hassuu:D

Viime perjantaina oli viimenen koulun jalkapallo keli. Peli oli tosi kaukana, n. 2 tunnin ajomatkan päässä ja oli superkylmä ja vettä sato kaatamalla, mutta päätettiin silti mennä kannustamaan poikia, koska se oli kuitenkin vika peli. Ja hyvä että mentiin koska se oli ensimmäinen peli koko kautena mikä voitettiin..! Joo tosiaan meijjän joukkue ei oo mikään huippu ollu tänä vuonna..:D Oli tosi haikeeta kattoo kun melkeen kaikki senior pelaajat itki pelin jälkeen, koska se oli niitten viimenen high school peli ikinä. Oltiin kuitenkin kaikki niin onnellisia kun peli oli, koska oltiin ihan umpijäässä..

Koulu on tosi rentoo täällä. Melkeen joka tunnilla vaan kuunnellaan musaa ja vähän kirjotetaan jotain muistiinpanoja tai piirrellään jotain:D Matikan kanssa oli aluks vähän ongelmia, koska kaikki termit oli ihan hukassa, joten sain ekasta kokeesta D- eli pääsit just ja just läpi.. Nyt kuitenkin kaks viimestä koetta on ollu A:ta! Kaikki mun arvosanat on joko A tai B eli hyvin sujuu koulu:) Ainoo aine missä joutuu oikeesti tekemään töitä on senior social studies. Se on oikeestaan aika vaikee aine englanniks ja siinä joutuu kokoajan kirjottaa jotain esseitä tai tekee tutkielmia yms. Mut täl hetkellä siitäkin arvosana on A eli ihan hyvin se sujuu!

Ainiin, pääsin Brillion News -lehteen homecoming viikolla.:D

Kaikilla senioreilla on tapana otattaa itestään aina senior vuotena senior pictures. Eli ne palkkaa valokuvaajan joka ottaa niistä kuvia, ja myöhemmin niitä kuvia teetetään ja jaetaan sukulaisille, kavereille, opettajille yms. Ja tietenkin yks niistä kuvista menee Yearbookiin. Mäkin siis tein niin. Aattelin aluks et olis tosi outoa olla kuvattavana, mut se oli oikeestaan tosi hauskaa! Oon kuulemma tosi luonteva kameran edessä(??) haha:D Tässä muutama senior pic musta:)

Eilen meillä oli koulussa half-day koska opeilla oli joku koulutuspäivä, ja tänään meillä oli vapaa päivä, eli pitkä viikonloppu!<3 Eilen järkättiin mun kamujen kaa yhelle Danille yllärisynttärit. Synttärit oli Claran luona, mut myöhemmin illalla mentiin haunted houseen Claran, Salomén, Danin ja Brandonin kanssa.

Haunted house on siis sellanen paikka missä kävellään sellasessa pimeessä pelottavassa talossa missä soi sellane kauhumusa ja siel on TOSI pelottavan näkösii näyttelijöitä, jotka säikäyttelee ja pelottelee sua. Ne tulee tosi lähelle ja päästelee hirveitä ääniä, mut ne ei saa koskee ihmisiin kuitenkaan. En oo ikinä ollu niin peloissani ku eilen illalla. Eka osa sitä juttuu oli se, että mentiin junalla sinne taloon. Siellä junassaki oli niitä hulluja ihmisiä pelottelemassa ja mua pelotti nii paljo että aloin itkemään:D Kiljuin melkein koko sen ajan kun oltiin siellä.. Kaikki ne näyttelijät jotka säikäyttelee ihmisiä siellä, näki et olin ihan paniikissa, joten ne pelotteli mua kaikista eniten meijjän porukasta. Juoksin ihan hulluna karkuun niitä ja kiljuin koska olin niin peloissani. Pidin kokoajan kädestä jotakin, olin ihan paniikissa. Mun elämän hirvein kokemus, en suosittele.

Noh, haunted housen jälkeen mentiin kaikki viis Claralle yöks ja katottiin kauhuleffoja.. En oikee innostunu ideasta, mutta kai tää kaikki pelottava piti nyt sit kerralla kokea, kun halloween on kerta ens viikolla..:D Hauskaa oli anyways!

Käytiin yks päivä syömässä Buffalo Wild Wings:ssä. Se koko ravintola oli täynnä telkkareita. Yritin laskee niitä mut 30 telkkariin jälkee luovutin:D

Muuten ei oo mitään ihmeellistä täällä tapahtunu, ihan normaali arkea. Viikolla käydään koulussa ja koulun jälkeen treenit(ei tosin enään), läksyjen teko, suihkuun, syömään ja nukkumaan. Perjantaisin ollaan menty aina jefu peliin ja sen jälkeen vaan hengailtu jossakin. Lauantaisin hengataan vaan kotona tai käydään leffoissa tai shoppailemassa kavereitten kaa. Sunnuntaisin yleensä mennään aamulla kirkkoon ja sen jälkeen hengaillaan vaan koko perheen kanssa kotona ja katotaan jalkapalloo. Mykael ja Brad lähtee huomenna viikoks Canadaan hirvimetsälle. Saattaa tulla vähän tylsempi viikko kun mun ihana sisko ei oo pitämässä mulle seuraa..

Voin jo nyt sanoa, että vaihtoon lähteminen oli mun elämän paras päätös. Osaan nykyään arvostaa niin monia asioita Suomessa mitä en ikinä ollu ees ajatellu aikasemmin. Vaikka kuinka rakastanki Amerikkaa ja olla täällä, niin kyllä silti Suomi on maailman paras maa! Isompaa koti-ikävää ei kuitenkaan oo ollu. Mun elämänasennekki on jotenki paljon valosampi nyt ku aikasemmin. Uskallan kokeilla paljon enemmän uusia asioita, ja jos joskus joku menee pieleen niin ei ärsytä yhtään nii paljon, mitä aikasemmin. Ja niinkun kaikki sanoo, asenne todellakin ratkaisee! Mulla on ollu ihan huiput kaks kuukautta tähän mennessä ja oon aika varma et se johtuu siitä et oon tehny kaiken täysillä ja uskaltanu heittäytyä tähän vuoteen. :)

Hirmusesti terkkuja Suomeen!! <3

-Milla

ps. vähän on ruisleipää ikävä..:)

4.

Hellouu! Tää viikko on ollu vähän erilainen koska meillä oli koulussa homecoming viikko. Joka päivä oli joku erilainen teema miten piti pukeutua ja koulussa oli kaikkee kivaa ohjelmaa. Eilen, lauantaina, oli viikon kohokohta, homecoming dance.

Maanantaina oli tosiaan Generation Day, eli kaikki freshmenit ja sophomoret pukeutu pikkulapsiksi/vauvoiksi ja juniorit ja seniorit pukeutu vanhoiksi ihmisiksi. En oikein keksiny mitään mitä oisin voinu pukee, joten mun asu ei ollu mikään kummonen.

Tiistaina oli Costume Day, eli kaikki sai pukeutua ihan mikskä vaan. Mä olin superwoman!

Keskiviikkona oli Destination Day. Kaikille luokille oli määrätty tietty tyyli miten niitten pitää pukeutua. Seniorit oli hawaiilaisia.

Torstaina oli Color Day, eli kaikille luokille oli määrätty tietty väri mihin niitten piti pukeutua. Senioreilla oli siis purple&black day.

Perjantaina oli Brillion Day, joten kaikki pukeutu koulun väreihin, punaseen, valkoseen ja mustaan.

Homecoming viikon aikana meillä oli myös monta volleyball ja jefu peliä. Tällä kertaa kuitenkin niin päin että pojat pelas volleyballia ja tytöt jenkkifudista. Seniorit pelas eka freshmenejä vastaan ja toisena päivänä junioreita. Läheskään kaikki seniorit ei pelannu, mut mä pelasin vaikka en jefusta juuri mitään tiedäkkään. Se pelaaminen oli ihan super hauskaa vaikka kukaa ei oikein sääntöjä osannu..:D Me seniorit kuitenkin voitettiin kaikki pelit!

Seniorit teki homecoming viikoks itelleen senior hallwayn, eli käytävän minne vaan seniorit sai mennä. Siellä oli kaks sohvaa, kolme telkkarii, popcorn kone, 2 jäähilejuoma konetta, tosi makeet valot ja siel soi aina musa täysillä. Sinne sai mennä aina jos oli tunnilla tehny kaikki tehtävät ja kaikki hengaili siellä aina study hallin aikana.

Perjantaina meillä oli koulussa homecoming pep rally. Se oli sellanen tilaisuus, missä koko koulu kokoontu saliin ja siellä oli kaikkia esityksiä ja yhteisiä pelejä. Noh heti ensimmäisenä koulun eteen kutsuttiin 4 tyyppiä jokaiselta luokka asteelta perunan työntö kisaan. Ja yllätysyllätys kuulin tietenkin oman nimeni sieltä.. Mietin vaa että ei oo totta pitihän se arvata, mut myöhemmin sai ne pojat kyllä kuulla kunniansa, jotka oli mut siihen kisaan valinnu..:D

Eli pelin idea oli työntää perunaa nenällä kymmenen metriä mahollisimman nopeesti. Kun tuli mun vuoro työntää niin koko koulu alko huutaa mun nimee ja kannustaa, ihan huippu yhteishenki! Se oli samaan aikaan tosi noloo ryömiä koko koulun edessä ja yrittää epätoivosesti työtää perunaa nenällä, mut samalla meinasin kuolla nauruun koska se oli niin hauskaa:D

Pep rallyssa oli paljon muitakin kisoja, esim. köyden veto ja syömiskisa. Opettajillekkin tehtiin kisa missä niistä paljastettiin noloja totuuksia, mutta kaikista paras oli kuitenkin kun football senior varsity joukkue oli tehny superhauskan tanssin ja ne esitti sen koko koululle.

Perjantaina illalla oli taas koulun peli, mutta tällä kertaa se oli koti peli koska oli homecoming. Hävittiin TAAS peli, mut silti kaikilla oli tosi hauskaa ja hyvä meininki.

Lauantaina oli homecoming dance. Laittauduttiin päivällä ja seiskalta illalla mentiin ravintolaan isolla porukalla kavereitten kanssa syömään. Siitä mentiin sitten koululle tansseihin. Tanssien jälkeen mentiin Maccoyn luo, koska siellä oli hc afterparty. Meijjän oli tarkotus Mykaelin ja Kristenin kanssa jäädä sinne yöks, mutta viideltä aamulla päätettiin mennä kotiin koska pojat ei antanu meijjän nukkua vaikka oltiin ihan poikki. Oli tooosi hauska ilta! Harmittaa vaan etten ottanu kuvia melkeen ollenkaan:(

Tässä kuitenkin muutama kuva minkä kerkesin ottaa.

Tää viikko oli ihan tajuttoman hauska! Kaikki noi pukeutumis jutut oli ihan huippuja, koska melkeen kaikki koulussa pukeutu ja osas heittäytyä. Harmi, ettei meillä Suomessa oo mitään tällasta..

Torstaina meillä oli taas xc meet. Kisa meni hyvin, ja mun aikakin oli melkeen minuutin parempi kun viimeks!

Meetin jälkeen koululla oli illalla/yöllä iso bonfire. Koko koulu kokoontu tulen ympärille ja hengailtiin ja pidettiin hauskaa kavereitten kanssa. Yö unet jäi vähän lyhyiks, joten perjantaina kaikki oli aika väsyneitä koulussa.

Täällä on ollu ihan huiput ilmat! Melkeen joka päivä on ollu 25-30 astetta lämmintä! Treenit on ihan tuskaa näin lämpimillä keleillä, mutta minkäs teet. Mulle on jääny kauheet rusketusrajat treenivaatteista, sukista, shortseista ja t-paidoista. Tosi outoo että parin päivän päästä on jo lokakuu ja silti on ihan kesäkelit.

Huomenna taas jatkuu normaali arki, saattaa tuntua vähän tylsältä hc viikon jälkeen kun oli niin paljon kaikkea erilaista ohjelmaa. Ihan kiva kuitenki vähän rauhottua, koska tällä viikolla on joka ilta menny tosi myöhään ja mulla on hirrmusesti univelkaa!

Aika menee täällä ihan hirmunopeesti! Tuntuu et lähtö suomesta olis ollu pari päivää sit mut samalla tuntuu et oisin ollu täällä jo ikuisuuden koska oon päässy jo niin hyvin porukoihin mukaan. Tähän asti jenkkielämä on ollu paljon parempaa mitä osasin kuvitella! Koulussa yks päivä jo yks kaveri alko itkemään sitä, että mä lähen reilu kaheksan kuukauden päästä.. Tuntuu nyt jo ettei tää 10 kuukautta millään riitä!

Paljon terkkuja Suomeen!<3

-Milla

3.

Heyy! Viimeset kaks viikkoa on menny hurjaa vauhtia enkä oo pahemmin ehtiny blogia päivitellä. Koulu ja cross country treenit on pitäny mut tosi kiireisenä!

Koulu alko tosiaan 2. syyskuuta eli noin kaks viikkoo sitten. High school vastaa mun mielestä ennemminkin Suomen yläastetta kuin lukioo. Täällä koulu on paljon helpompaa ja opiskelu tunnutaan ottavan paljon iisimmin kun Suomessa. Oppitunnit on vaan 45min mikä tuntuu tosi lyhyeltä kun on tottunut 75min tunteihin. Tuntuu ettei tunneilla ehi tehä muuta kun istua paikalleen ja avata kirjan kun kello jo soi. Välitunnit on vaan 3min, joten siinä ei pahemmin ehdi ihmisten kanssa jutella ja hengata. Just ja just ehtii nopeesti käydä loksalla ja juosta seuraavaan luokkaan. Koulun aikataulut on ihan epäloogiset; eka tunti alkaa 7.46 ja loppuu 8.31, ekan ja tokan tunnin välissä on 15min pitunen breakfast break eli toka tunti alkaa vasta 8.46. Toka tunti loppuu 9.36 ja seuraava alkaa 9.39 jne. Ihan naurettavaa:D Joka päivä tokan tunnin alussa noustaan seisomaan ja käännytään amerikan lippua päin ja lausutaan pledge of allegiance käsi sydämmellä, tunnustus isänmaata kohtaan. Aika erilaista kun suomessa.

Koulu tuntu aluks jotenki tosi monimutkaselta, vaikka se onkin melko pieni, mutta nyt osaan jo aika hyvin suunnistaa siellä:) Mulla on paljon sellasia helppoja kursseja, kuten lifetime fitness, basic foods, art, spanish 2, missä ei oikeestaan tarvii tehä paljoo mitään, mutta matikan kanssa oon heti alusta asti kompuroinu.. Oon siis algebra 2:ssa ja kaikki siellä on vanhaa ja tuttua asiaa, mutta oon kesän aikana ehtiny unohtaa kaikki kaavat ja laskusäännöt yms. Opiskelua vaikeuttaa vielä se, että en aluks tienny mitään matikan termejä enkuks, joten olin ihan kujalla, mutta eiköhän se tästä pikkuhiljaa ala helpottamaan!

Kaikki on koulussa tosi mukavia ja oon saanu jo aika paljon kavereita koulusta. Joka kolmas vastaantulija käytävällä aina huutaa mun nimee ja moikkaa ja kyselee miten menee yms. Kaikki tietää mut ja oon ihan niiku julkkis koulussa:D, varmaan sen takia että Brillion on niin pieni paikka, ja täällä ei koskaan oikein tapahdu mitään, niin kaikki on tosi uteliaita kun tulee uusia ihmisiä jostain muualta. Ekaa koulupäivää helpotti tosi paljon se, että tunsin jo jonkun verran ihmisiä. Kaikki on tosi innokkaita auttamaan ja uteliaita kyselemään suomesta ja musta:D

Eka koulupäivä.

Ekan koulupäivän jälkeen mulla oli myös ekat xc treenit (=cross country). XC on maailman rankin ja hulluin laji! Se ei oo mitään muuta kun kestävyyttä, nopeutta ja lihaskuntoo. Meidän piti juosta 400m 10kertaa mahollisimman nopeesti. Taukoa kierrosten välissä sai olla max. 2min. Ei ehkä kuulosta pahalta mutta ekan kolmen kierroksen olin jo iha loppu enkä meinannu saada happee. Loppujen lopuks en pysty juoksee kun vaan 8 kierrosta, mutta mun coach ja kaikki joukkuelaiset ymmärs tosi hyvin, koska ne oli kuitenki mun ekat treeenit, ja kaikki muut oli treenannut jo kuukauden. Juoksun jälkeen meillä oli vielä ihan hullu workout! Seuraavana päivänä en pystyny kävelemään kunnolla, koska mun lihakset oli niiiiiin kipeet. Silti menin koulun jälkeen treeneihin, mikä oli taas kauheeta kidutusta..:D

XC treenit on siis joka päivä koulun jälkeen, ja kerran viikossa on cross country meet, eli xc kisat, missä juostaan 3,1 mailia (5km) maastossa. Kerran viikossa on aina repeats-treenit, mitkä sattu olemaan mun ekat treenit. Eli niissä aina juostaan lyhyt matka monta kertaa ja yritetään joka kierroksella parantaa aikaa. Repeats on kaikista rankin päivä viikossa. Muina päivinä juostaan yleensä 2-5mailia ja tehään joitaikin juoksuharjotuksia. Jokaikisten treenien jälkeen on tosi rankka lihaskuntotreeni. Täytyy sanoa, että en tiiä mitään niin rankkaa lajia kun cross country! Sitä ei tajuu ennen ku ite kokeilee. Oon käyny nyt kaks viikkoa treeneissä ja huomaan nyt jo et oon kehittyny tosi paljon!

Ootan aina koko koulupäivän treenejä, vaikka ne onki ihan hullun rankkoja. XC joukkue on ihan huippu! Cross country on ainoa laji missä on tytöt ja pojat samassa joukkueessa. Oon saanu sieltä paljon ihania kavereita! Jokasten treenien jälkeen mun vatsalihakset on ollu tosi kipeet, mut en tiiä johtuuks se treenaamisesta vai siitä et oon nauranu nii paljon..:D Kaikki on superkivoja ja joukkueella on ihan huikee yhteishenki! Kukaan ei tuomitse sitä, joka tulee viimesenä maaliin, koska kaikki tietää miten rankkaa xc on. Oon niin happy et alotin cross countryn!

Oltiin yks päivä Kellyn ja Mykaelin kanssa Lobster Festeillä Manitowocissa, mikä on pieni kaupunki aika lähellä Brillionia. Se oli tapahtuma, missä juhlittiin ja syötiin rapuja ja hummeria (piti katsoa sanakirjasta, mikä lobster on suomeksi.. tiesin mitä se tarkoittaa, mut en yksinkertasesti vaan muistanu sitä sanaa, tosi outoo:D) varmaan vähän sama idea niiku meillä rapujuhlat, tosin en sellasissa ikinä oo ollu haha.. Anyway, oltiin siellä ns. töissä; Mykael oli ruokapisteellä kassalla, mä ja Kelly oltiin info pisteellä opastamassa ihmisiä.

Viikko sit perjantaina oltiin taas xc meetissä ottamassa muiden joukkuelaisten aikoja, minkä jälkeen mentiin kattomaan mun elämän ekaa jefu-peliä! Se oli meidän koulun kotipeli, joten ei tarvinnu lähtee kauas kannustamaan Brillion Lionseja. Peli ei menny kuitenkaan ihan putkeen, koska yks meidän koulun pelaaja otti vähän osumaa ja se vietiin tajuttomana ambulanssilla sairalaan.. Kaiken lisäks vielä hävittiin peli. Tänä vuonna meidän koulun joukkue ei kuulemma oo yhtä hyvä ku aikasempina vuosina, eikä meillä oo paljoo kotipelejä:(

Pelin jälkeen mentiin Mykaelin parhaitten kavereitten Kristenin ja Kaylan kanssa Kaylalle yöks.

Toka kouluviikko menikin aikalailla koulun ja treenien parissa. Joka päivä suoraa koulusta treeneihin, minkä jälkeen syömään, suihkuun, läksyt ja vähän aikaa kattoo telkkarii yms. Oon menny joka päivä viimestään puol kymppi nukkumaan, koska muuten ei vaan jaksa.

Tiistaina oli yhen Meghanin synttärit. Mentiin treenien jälkeen Mykaelin, Meghanin, Hannahin, Sarahin, ja Meghanin poikaystävän (en muista nimee) kanssa Appletoniin sellaseen pannukakkuravintolaan, Ihopiin, syömään. Syötiin kaikki isot pannukakkuateriat, minkä jälkeen mentiin käymään siinä lähellä olevassa kauppakeskuksessa.

Meidän koulun xc teamilla on sellanen sääntö, että täytyy olla kymmenissä treeneissä, ennen kun saa juosta xc kisoissa. Mä olin ollu kahdeksissa treeneissä, mutta perjantaina joukkueen valmentaja ilmotti mulle, et ollaan puhuttu joukkueen kaa ja kaikki on sitä mieltä että sä oot valmis kisaamaan, joten sä juokset huomenna xc meetissä. En olis halunnu, mut en uskaltanu sanoo vastaankaan, joten lauantaina tosiaan juoksin ekaa kertaa cross country kisoissa.

Kisat oli n. tunnin ajomatkan päässä Shawanossa. Bussi lähti 6.45 aamulla, joten oli melko aikanen herätys. Mä juoksin tyttöjen junior varsityssa (jv). Mua jännitti ihan sikana kisaaminen, koska omasta mielestäni en ollu vielä valmis kisaamaan, mutta minkäs teet. Eli piti juosta 3,1 mailia, eli 5km, mäkisessä maastossa. Ne oli mun elämän hirveimmät 5 kilometriä. Eka maili meni ihan hyvin, mut toka maili ja kolmas maili oli niin kauheeta tuskaa. Maa oli supermutanen ja märkä. Viiden kilsan juoksun jälkeen oli maailman ihanin tunne ku ylitin maaliviivan. Mun jalat oli niin hapoilla enkä oo varmaa ikinä ollu niin hengästyny ku sen kisan jälkeen. Kaikki joukkueen pojat juoksi halaa mua heti kisan jälkeen ja alko hurraa ja huutaa mun nimee:D

Oon niin ylpee itestäni, et juoksin koko kisan, koska tosi moni luovutti ja käveli, koska ne ei vaan jaksanu juosta. Olin toka meidän joukkueen jv-tytöistä vaikka oon treenannu kaikista vähiten!! Mun aika oli 27min 41s, ei mikään huippu, mutta olosuhteisiin nähden oon tooosi tyytyväinen!

Mä ja Ariel mun ekan cross country kisan jälkeen:)

XC-kisan jälkeen mentiin Kellyn, Mykaelin, Kellyn siskojen ja niitten perheiden ja Kellyn vanhempien kanssa Green Bay:in sellaseen hyväntekeväisyys tapahtumaan. Siellä piti TAAS juosta 5km, mutta tällä kertaa Green Bayn lentokentällä kiitoradalla. Se oli ihan supersiistii! Musiikki soi ja 5000 ihmistä juoksi/käveli kiitoradalla samaan aikaan. Me juostiin koko matka, mutta se ei oikeestaan sen xc-kisan jälkeen tuntunu enää missään. Juoksun jälkeen siellä soitti joku bändi ja syötiin.

Juoksin yhteensä siis reilu 8 mailii eli 13km yhen päivän aikana!! Cross country kisoissa 1mailin warm up, 3,1mailin kisa, 1mailin cool down, ja 3,1mailin hyväntekeväisyys juoksu. Seuraavana päivänä oli jalat vähä kipeet..:D

Eilen aamulla oli Mykaelin confirmation, mikä on tavallaan sama asia kun meidän konfirmaatio. Confirmationin jälkeen mentiin ravintolaan syömään ja loppu päivä hengailtiinkin vaan kotona.:)

Brad tuli eilen takasin kotiin! Se lähti koulujen alkamispäivänä sen kaverin kanssa kaheks viikoks Alaskaan hirvimetsälle, joten sitä ei oo täällä pahemmin näkyny. Ne oli saanu kaks ihan hullun isoo hirvee, joten eipähän ollu ainakaan turha reissu!

En ymmärrä miten tää on mahollista, mut mulla on nälkä ihan koko ajan. Syön paljon enemmän mitä söin normaalisti suomessa, mut silti mulla on koko ajan nälkä. Mun perhe ja kaverit ihmettelee miten voin syyä aina niin paljon. En tiiä mistä se johtuu mut voisin syödä koko ajan. Saa nähä tuottaako tää mun syöminen niitä kuuluisia vaihtarikiloja haha..:D

Kaikki on menny edelleenki tosi hyvin, eikä koti-ikävää oo pahemmin ollu. Kokoajan on niin paljon tekemistä, ettei oikein ehi miettiä Suomea. Englannin puhuminenkin sujuu päiväpäivältä paremmin! Huomenna on taas xc-meet ja parin viikon päästä onkin jo homecoming.

Terkkuja Suomeen!<3

-Milla