5.

Heyy! Nyt on tasan kaks kuukautta jenkkielämää takana, hui! Taas kerran täytyy sanoo että aika menee ihan hirmunopeesti.. Kuukaus menny enkä oo ees ehtiny koko blogia ajatella. Tosin ei täällä mitään maata mullistavaa oo tapahtunukkaan..:)

Ollaan kaks kertaa käyty Mykaelin ja Kristenin kaa Green Bay Gamblers:ien lätkä pelissä. Tuli jotenki nii kotosa tunne ku näin et siinä joukkueessa oli kolme suomalaispelaajaa. Ja ylpeenä sai sitä niitten peliä kattoa, koska suurin osa maaleista oli suomalaisten tekemiä. Voitettiin molemmat pelit, jee!

Ekassa pelissä missä oltiin oli paljon muitakin meijjän koululaisia. Päästiin erätauolla pelleilemään jäälle..:)

Tokalla kerralla oltiin vaan mä, Mykael ja Kristen(: 

Meijjän xc teamilla on ollu tapana pitää cross country spaghetti-dinnereitä joka vuosi. Tänä vuonna meillä oli kaks xc dinneriä. Toinen niistä oli yhen joukkuelaisen Colinin kotona, ja sen äiti kokkas koko joukkueelle spagetti illallisen. Treenien jälkeen kaikki kävi kotona suihkussa ja sen jälkee mentiin Colinille syömään. Syötiin ja hengattiin vaan joukkueen kanssa koko ilta. Rakastan joukkueen kanssa hengausta koska meillä on niin hyvä yhteishenki. Kaikki on kavereita keskenään, niin seniorit kun freshmenitkin vaikka vähän ikäeroa onki:)

Toisen kerran xc dinner oli koululla, ja sinne oli kutsuttu joukkuelaisten perheetkin. Se oli meijjän tapa sanoa kiitos perheille et ne on kannustanu ja tukenu meitä koko xc kauden. Tällä kertaa kokkaaminen oli senioreiden vastuulla. Meijjän piti siis valmistaa illallinen n. 100 hengelle. Sitä ruokaa oli kyllä ihan hulluna..:D Kaikilla oli tosi hauskaa ja kaikki sai myös syötyä kunnolla.

Viime torstaina oli mun viimenen xc meet. JV kausi loppu sillon, mutta varsitylla on huomenna vielä state sectionals ja ens viikolla state-kisat. Kaikki oli jotenki tosi haikeilla fiiliksillä, koska meillä oli niin huippu joukkue ja yhteiset treenit oli nyt ohi. Melkeimpä kaikilla meinas sen meetin jälkeen tulla tippa linssiin kun halattiin kaikki läpi ja kiiteltiin huipusta kaudesta.. Mennään kuitenkin huomenna koko joukkue sectionals-kisoihin kannustamaan varsitya. Mun paras kisa-aika eli personal record on 26:22. Treeneissä oon välillä juossu nopeemminki sen 3.1 mailia, mut se on ihan eri asia juosta asfaltilla kun maastossa. Nousin xc kauden aikana ihan jv:n kärkeen, eli jos mun aika olis ollu muutaman sekunnin parempi oisin päässy varsityyn.

Mä ja mun pikkuset cross country freshmenit :P

Nyt on siis cross country mun osalta ohi. On ollu tosi outoo tällä viikolla ku ei oo ollu treenejä koulun jälkeen, oon vaan menny suoraan koulusta kotiin. Ikävöin tosi paljon treenejä ja meijjän joukkuetta.. Mutta ens viikon vielä saan levätä ja sit mulla alkaa koris! En tosiaan oo hyvä koriksessa, mut koska meillä on aika pieni koulu niin meillä ei ollu paljoo harrastus vaihtoehtoja winter seasonille. Toinen vaihtoehto tytöille olis ollu koulun cheerleader/tanssiryhmä Poms. Kävin ekoissa try out treeneissä, mutta en tykänny yhtään niistä valmentajista eikä sen ryhmän taso ollu mikää kauheen hyvä nii päätin unohtaa sen kokonaa ja keksii jotain muuta. Nyt oon ihan innoissani alottamassa sitä korista, mut saa nähä mitä siitä tulee..!:P

Tääl oli pariviikkoa sitten käymässä yks suomalainen tyttö, Emmi, joka oli ollu Brillionissa 2 vuotta sitten vaihdossa. Se lomaili viikon sen isäntäperheen luona, joilla on nyt se tyttö italiasta jonka kanssa tulin tänne. Oli tosi hämmentävää kun näin sen yhessä jefu-pelissä ja se käveli mun luo ja alko puhuu suomea. Jäädyin vaa paikalleni ja menin ihan lukkoon ku hämmennyin suomen kielestä niin paljon. Emmi huomas et olin iha lukossa ni sit se alko puhuu mulle englantia joten sit siinä puhuttiin hetki englanniks ja pikku hiljaa yritettiin kääntää keskusteluu suomeks. Oli NIIIN outoa kun suomen kieli ei tullukkaan automaattisesti. Tottakai se muistuu nopeesti mieleen, mutta aluks tökki kyllä tosi paljon ja aloin automaattisesti selittää kaikkee enkuks.

Enkun puhumisessa en oo ite huomannu nyt vähään aikaan mitään suurta edistystä, mut kaikki sanoo et puhun tosi hyvää enkkuu muihin vaihtareihin verrattuna. Ymmärrän kyllä ihan kaiken mut välillä on niitä sellasia sönkköpäiviä et tuntuu ettei mikää onnistu.. Mut oon huomannu et nykyää ku lasken, nii lasken numerot enganniks ja mun unet on puoliks suomeks ja puoliks englanniks. Tosi hassuu:D

Viime perjantaina oli viimenen koulun jalkapallo keli. Peli oli tosi kaukana, n. 2 tunnin ajomatkan päässä ja oli superkylmä ja vettä sato kaatamalla, mutta päätettiin silti mennä kannustamaan poikia, koska se oli kuitenkin vika peli. Ja hyvä että mentiin koska se oli ensimmäinen peli koko kautena mikä voitettiin..! Joo tosiaan meijjän joukkue ei oo mikään huippu ollu tänä vuonna..:D Oli tosi haikeeta kattoo kun melkeen kaikki senior pelaajat itki pelin jälkeen, koska se oli niitten viimenen high school peli ikinä. Oltiin kuitenkin kaikki niin onnellisia kun peli oli, koska oltiin ihan umpijäässä..

Koulu on tosi rentoo täällä. Melkeen joka tunnilla vaan kuunnellaan musaa ja vähän kirjotetaan jotain muistiinpanoja tai piirrellään jotain:D Matikan kanssa oli aluks vähän ongelmia, koska kaikki termit oli ihan hukassa, joten sain ekasta kokeesta D- eli pääsit just ja just läpi.. Nyt kuitenkin kaks viimestä koetta on ollu A:ta! Kaikki mun arvosanat on joko A tai B eli hyvin sujuu koulu:) Ainoo aine missä joutuu oikeesti tekemään töitä on senior social studies. Se on oikeestaan aika vaikee aine englanniks ja siinä joutuu kokoajan kirjottaa jotain esseitä tai tekee tutkielmia yms. Mut täl hetkellä siitäkin arvosana on A eli ihan hyvin se sujuu!

Ainiin, pääsin Brillion News -lehteen homecoming viikolla.:D

Kaikilla senioreilla on tapana otattaa itestään aina senior vuotena senior pictures. Eli ne palkkaa valokuvaajan joka ottaa niistä kuvia, ja myöhemmin niitä kuvia teetetään ja jaetaan sukulaisille, kavereille, opettajille yms. Ja tietenkin yks niistä kuvista menee Yearbookiin. Mäkin siis tein niin. Aattelin aluks et olis tosi outoa olla kuvattavana, mut se oli oikeestaan tosi hauskaa! Oon kuulemma tosi luonteva kameran edessä(??) haha:D Tässä muutama senior pic musta:)

Eilen meillä oli koulussa half-day koska opeilla oli joku koulutuspäivä, ja tänään meillä oli vapaa päivä, eli pitkä viikonloppu!<3 Eilen järkättiin mun kamujen kaa yhelle Danille yllärisynttärit. Synttärit oli Claran luona, mut myöhemmin illalla mentiin haunted houseen Claran, Salomén, Danin ja Brandonin kanssa.

Haunted house on siis sellanen paikka missä kävellään sellasessa pimeessä pelottavassa talossa missä soi sellane kauhumusa ja siel on TOSI pelottavan näkösii näyttelijöitä, jotka säikäyttelee ja pelottelee sua. Ne tulee tosi lähelle ja päästelee hirveitä ääniä, mut ne ei saa koskee ihmisiin kuitenkaan. En oo ikinä ollu niin peloissani ku eilen illalla. Eka osa sitä juttuu oli se, että mentiin junalla sinne taloon. Siellä junassaki oli niitä hulluja ihmisiä pelottelemassa ja mua pelotti nii paljo että aloin itkemään:D Kiljuin melkein koko sen ajan kun oltiin siellä.. Kaikki ne näyttelijät jotka säikäyttelee ihmisiä siellä, näki et olin ihan paniikissa, joten ne pelotteli mua kaikista eniten meijjän porukasta. Juoksin ihan hulluna karkuun niitä ja kiljuin koska olin niin peloissani. Pidin kokoajan kädestä jotakin, olin ihan paniikissa. Mun elämän hirvein kokemus, en suosittele.

Noh, haunted housen jälkeen mentiin kaikki viis Claralle yöks ja katottiin kauhuleffoja.. En oikee innostunu ideasta, mutta kai tää kaikki pelottava piti nyt sit kerralla kokea, kun halloween on kerta ens viikolla..:D Hauskaa oli anyways!

Käytiin yks päivä syömässä Buffalo Wild Wings:ssä. Se koko ravintola oli täynnä telkkareita. Yritin laskee niitä mut 30 telkkariin jälkee luovutin:D

Muuten ei oo mitään ihmeellistä täällä tapahtunu, ihan normaali arkea. Viikolla käydään koulussa ja koulun jälkeen treenit(ei tosin enään), läksyjen teko, suihkuun, syömään ja nukkumaan. Perjantaisin ollaan menty aina jefu peliin ja sen jälkeen vaan hengailtu jossakin. Lauantaisin hengataan vaan kotona tai käydään leffoissa tai shoppailemassa kavereitten kaa. Sunnuntaisin yleensä mennään aamulla kirkkoon ja sen jälkeen hengaillaan vaan koko perheen kanssa kotona ja katotaan jalkapalloo. Mykael ja Brad lähtee huomenna viikoks Canadaan hirvimetsälle. Saattaa tulla vähän tylsempi viikko kun mun ihana sisko ei oo pitämässä mulle seuraa..

Voin jo nyt sanoa, että vaihtoon lähteminen oli mun elämän paras päätös. Osaan nykyään arvostaa niin monia asioita Suomessa mitä en ikinä ollu ees ajatellu aikasemmin. Vaikka kuinka rakastanki Amerikkaa ja olla täällä, niin kyllä silti Suomi on maailman paras maa! Isompaa koti-ikävää ei kuitenkaan oo ollu. Mun elämänasennekki on jotenki paljon valosampi nyt ku aikasemmin. Uskallan kokeilla paljon enemmän uusia asioita, ja jos joskus joku menee pieleen niin ei ärsytä yhtään nii paljon, mitä aikasemmin. Ja niinkun kaikki sanoo, asenne todellakin ratkaisee! Mulla on ollu ihan huiput kaks kuukautta tähän mennessä ja oon aika varma et se johtuu siitä et oon tehny kaiken täysillä ja uskaltanu heittäytyä tähän vuoteen. :)

Hirmusesti terkkuja Suomeen!! <3

-Milla

ps. vähän on ruisleipää ikävä..:)